Kantaesityspalkinto 2023

 

Kantaesityspalkinto 2023 on myönnetty Ilves-Teatterille

Näyttelijä, ohjaaja käsikirjoittaja Niina Lahtinen on valinnut vuoden 2023 Kantaesityspalkinnon saajan. Palkinto menee Ilves-Teatterille näytelmästä Rikki. Näytelmän on kirjoittanut Jessica Salo.

-Oli ihana lukea ja huomata, että ihmiset kirjoittavat. Omia muisteloitaan, arvostamiensa hahmojen historiaa, kotipaikkakuntalaisten historiaa, läheisten tapahtumia, mielikuvituksensa sepitettä. Kertovat, että tämä kiinnostaa minua, näin minä koen, mitä ajatuksia se sinussa herättää, kertoo Lahtinen valintaurakastaan. Lahtinen kiitteli myös näytelmätekstien ja -kirjoittajien monimuotoisuutta. -Kirjoittajia löytyy ympäri Suomea, ja he ovat kaikki aivan erilaisia ja kaikenlaisia kirjoittajia sekä näytelmiä tarvitaan. Hakijoissa oli nuoria kirjoittajia, vanhoja, selvästi kokeneita ja sitten vasta aloittelevia. Koska taidetta on lähtökohtaisestikin vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, päätin valita voittajan ihan henkilökohtaisella koskettavuudella.

NIINA LAHTINEN VALITSI VOITTAJAN SEURAAVIN PERUSTEIN:

Rikki oli minulle henkilökohtaisin, koskettavin ja piti minua otteessaan alusta loppuun. Se oli selkeästi erilainen ja raikkaasti erottuva, ollen silti tunnistettava ja koskettava. Näytelmä kertoo suomalaissukujen kommunikointivaikeudesta, joka koskettaa minua hyvin henkilökohtaisella tasolla, varsinkin näin joulun aikaan.

Loppumaton ketjutettu vaikeus olla toisen kanssa. Suojaksi rakennettu kylmyys, joka jäädyttää seuraavatkin sukupolvet mykkyyteen. Kaikki se katkeruus, puhumattomuus ja loputon surullisuus.
Mutta parasta oli näytelmän lähtökohtainen idea eli se, että mykkää äitiä esittää nukke. Ja kaiken sen mykkyyden sisällä, tai tässä tapauksessa nukettajana, on sielu, jolla on tunteet ja muistot ja kaikki ne syyt, jonka takia henkilö on sellainen möykky kuin on. Sielu haluaisi kontaktia, sitä osaamatta.

Ylipäätään minulle oli kiehtova ja itselleni ennennäkemätön ajatus nukesta ruumiina ja nukettajasta sieluna. Nukke kuolemaa lähestyvänä ja vähäpuheisena vanhuksena yhdistettynä hoitajan eläväiseen höpöttelyyn oli todella hieno ja koskettava ratkaisu. Näytelmä oli monitasoinen, ennen kaikkea vereslihaisesti henkilökohtainen. Mutta myös ajankohtainen ja yhteiskunnallinen käsitellessään suomalaisen vanhuksen kuolemaa laitoksessa ja kaukana sukulaisista. Pidin näytelmän tiiviistä muodosta, olen tunnetusti lyhyen formaatin ystävä. Musiikin käyttö ja puheetta ilmaiseminen ansaitsee myös kiitokseni.

Niina Lahtinen antoi myös erityismaininnan Sumppi – Älä elämää pelkää (Taidekoulu Estradi) esityksen työryhmälle rohkeudesta käsitellä taiteen keinoin yhden ryhmäläisen poismenoa. Näytelmä oli koskettava, tärkeä ja voimaannuttava.

Suomen Harrastajateatteriliiton vuosittain jakama Kantaesityspalkinto jaettiin tällä kertaa vuonna 2022 kantaesitettyjen näytelmien kesken. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 26. Palkinnon suuruus on 1000€ ja se jaetaan näytelmätekstin toteuttaneelle teatterille.

Katso video palkinnon jakamistilaisuudesta täältä: https://youtu.be/ySjWDu_TIs4

 

Nukke esityksestä Rikki.
Kuvaaja Jessica Salo

Kantaesityspalkinto 2022

KANTAESITYSPALKINTO 2022

Vuoden 2022 Kantaesityspalkinnon saajaksi on valittu Lapin ylioppilasteatterin näytelmäteksti Haltija-Keiju-Merenneito-maailman-vahvin-tyttö. Näytelmän on kirjoittanut Maiju Saikkonen ja se on saanut ensi-iltansa Rovaniemellä 31.1.2021. Valinnan teki helsinkiläinen näyttelijä, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Misa Palander.

Suomen Harrastajateatteriliitto jakaa vuosittain Kantaesityspalkinnon. Kantaesityspalkinnon tarkoituksena on kannustaa näyttämöitä tuottamaan uusia kotimaisia näytelmätekstejä. Palkinto on suuruudeltaan 1000 € ja se myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille. Palkinto perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen. Tekstin pitää olla kirjoitettu näytelmäksi – se ei siis voi olla dramatisointi, eikä käännös muusta kielestä.

Misa Palander kertoi tämän vuoden valintaprosessista seuraavaa:

Lukijana ajatukseni kulki suurin piirtein näin. ”Jaahas. Tämä on lastennäytelmä. Ahaa, tämä ei todellakaan ole lapsille. Minä tunnistan nämä hetket. Tässä päähenkilössä on voimaa ja rosoisuutta. Tämä on enemmän esitysteksti kuin näytelmä. Tässä on menty metsään ja tultu sieltä hakattujen halkojen kanssa takaisin. Tämä on riemukas, rehellinen ja omintakeinen. Teksti ei turhia kumartele, mutta ei se myöskään tarkoituksellisesti pyllistele. Tämä on kaukana oikeaoppisuudesta ja juuri se tekee tästä niin mieleenpainuvan. Tämän täytyy olla vahvan ihmisen kirjoittama. Luettuani en kuule enää lasien kilinää, sillä valintani kohdistui sinuun.”

Kantaesityspalkinnon valitsijan tehtävä vei minut riemukkaalle, mutta myös koskettavalle matkalle suomalaisen kansankomedian, lastennäytelmien ja revyyn maailmaan, unohtamatta vaikeita, ihmisen eloon liittyviä aiheita, ilmastokriisiä unohtamatta. Tekstien aiheet vaihtelivat kevyestä hassuttelusta tosielämän tragedioiden näyttämösovituksiin. Valinta ei ollut helppo, koska genrejä on vaikea asettaa rinnakkain.

Valitsijan jakkara oli minulle myös kaksijakoinen. En usko, että taidetta voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Se mikä toiselle on koskettavaa ja liikuttaa sisintä, voi tuntua toisesta vieraalta tai epäuskottavalta. Aivan yhtälailla komedia, joka on lajina vaativista vaativin, saattaa naurattaa yhtä, kun toinen ei ihan ymmärrä mille tässä nauretaan.

Lopulta valinta piti tehdä kolmen hyvin erilaisen tekstin väliltä, joita kaikkia kuitenkin yhdisti yksi ja sama asia: ne kumpusivat joko eläneen tai vielä elävän henkilön kokemuksista. Yhden kirjoittaja perkasi elämää ja sen kipukohtia, toinen vanhemman naisen muistoja ja kolmas koko kansan tunteman hahmon mielenmaisemaan pureutuen. Ohjaajana olisin voinut tarttua näistä teksteistä mihin tahansa.
Mutta millä perustein valita voittaja? Lopulta päädyin yksinkertaisimpaan: voittajaksi valikoitui teksti, jonka kirjoittajaa parhaiten ymmärsin ja joka kosketti minua rosoisuudellaan. Taide on kuitenkin yhteisöllisyytensä lisäksi subjektiivista. Taide on aina kokijansa mittaista.

Lämmin kiitos SHT:lle, kun pyysitte minut tähän avartavaan ja innostavaan tehtävään. Ja näinä kulttuurille erityisen vaikeina aikoina, nostan maljan kaikille, jotka jaksavat sanoittaa ympäröivää maailmaa meille muille koettaviksi. Toivottavasti pian voimme palata näyttämöille esittämään. Meidän teatteria rakastava kansamme tarvitsee sitä.

Helsingissä
7.2.2022
Misa Palander

Katso video palkinnon luovutuksesta täältä: https://youtu.be/O5a4ryZrVmk

Kantaesityspalkinto 2021

Kantaesityspalkinnon 2021 voittaja on Rantasalmen Nuorisoteatterin teksti Tunteellinen kone

Tunteellisen koneen on kirjoittanut Hanna Suutela ja musiikkidramaturgiasta on vastannut Matti Suomela.

Tunteellinen kone on raikas ja ajatuksia herättävä musiikkinäytelmä, jossa ihmisen ja koneen vuorovaikutus luo niin koomisia kuin koskettaviakin tilanteita. Dialogi on kekseliästä ja hyvärytmistä. Teksti luo eheän fiktiivisen todellisuuden, jonka tapahtumat ovat viitteellisyydessään tunnistettavia ja uskottavia. Näytelmässä käsitellään ajankohtaisia teemoja (tekoäly, sukupuoliroolit, ihmisten kohtaamattomuus ja suru) vakavan leikillisesti. Aiheita kunnioittaen, mutta kevyesti. Näytelmässä myös dynaamisesti vuorottelevat nuorten kokemusmaailma, akateemiset ympyrät ja tosi-tv-todellisuus.

Näytelmään on upotettu onnistuneesti tunnettuja musiikkikappaleita, mutta pienellä muokkauksella uskoisin tekstiä pystyttävän esittämään tarvittaessa myös ilman niitä. Oikeastaan ainoa asia, jota lukijana tekstissä aavistuksen vierastin, olivat paikoin melko tarkat, näyttelijäntyötä koskevat, parenteesit, jotka operoivat ehkä enemmän ohjaamisen kuin käsikirjoittamisen alueella. Mutta koska oletin, että teksti oli kirjoitettu nuorten, osin kokemattomien näyttelijöiden esitettäväksi (ja luettavaksi), niin koin kyseiset parenteesit kuitenkin lopulta perustelluiksi.

Lyhyesti: hurmaava teksti.

Kantaesitystekstien kirjo oli monella tapaa ilahduttavan laaja. Oli kansankomediaa ja tanssiteatteritekstiä, perinteistä juonellista kerrontaa ja fragmentaarisempaa rakennetta. Musiikin osuus oli merkittävä suurimmassa osassa tekstejä. Myös näytelmien paikallisuus korostui. Sainkin lukijana tehdä kiinnostavia matkoja mm. 80-luvun Berliinin alakulttuureihin, Kokkolan Ykspihlajan historiaan ja usean suomalaisen pikkukaupungin lähimenneisyyteen. Suosituimmat tapahtuma-ajat olivat viime vuosisadan kaksi viimeistä vuosikymmentä. Valtaosa teksteistä oli suunnattu ensisijaisesti aikuisille, mutta joukkoon mahtui hivenen myös lasten- ja nuortenteatteria. Näytelmien laajuus vaihteli reilusta 150 sivusta vajaaseen kymmeneen sivuun. Suomenkielisten näytelmien lisäksi joukossa oli pari englanninkielistä tekstiä.

Näin erilaisten näytelmien laittaminen paremmuusjärjestykseen on objektiivisesti ajatellen mahdotonta ja valitsijan subjektiiviset mieltymykset luonnollisesti vaikuttavat siihen paljon. Vilpittömästi voin sanoa nähneeni vahvuuksia joka ikisessä tekstissä. Kuuden näytelmän maailma ja teatterillinen ajattelu vei mukanaan niin, että yllätin itseni lukevani niiden dialogia ääneen eläytyen ja pohtineeni, miten itse ohjaisin kyseisen tekstin näyttämölle. Loppuvaiheessa jouduin tekemään valinnan kahden erinomaisen ja keskenään hyvin erilaisen tekstin välillä.

-Mika Terävä, valitsija

 

Katso tunnelmia etänä järjestetystä palkinnon luovutustilaisuudesta täältä (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

 

Tunteellinen kone esityskuva
Kuva: Sampo Luukkainen

Teatteri Kyröön Vapauden hinta on valittu vuoden 2018 Kantaesitysnäytelmäksi

Tiedote 6.2.2018

Suomen Harrastajateatteriliiton myöntämän Kantaesityspalkinnon tarkoituksena on kannustaa näyttämöitä tuottamaan uusia kotimaisia näytelmätekstejä. Palkinto on suuruudeltaan 1000 € ja se myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille. Palkinto perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen. Tekstin piti olla kirjoitettu näytelmäksi – se ei siis voinut olla dramatisointi, eikä käännös muusta kielestä. Kilpailuun saivat osallistua edellisenä vuonna (2017) kantaesitetyt näytelmät, jotka oli kantaesitetty Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterissa.

”Suomen Harrastajateatteriliiton vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon saajaksi oli tarjolla yhteensä 18 näytelmää. Kantaesitystekstejä esittäneet teatterit jakautuivat ympäri maata. Yhtä laajaksi osoittautui myös tekstien kirjo. Lajeja oli laidasta laitaan. Pääsääntöisesti tekstien dialogi oli tasokasta. Useissa teksteissä oli laulujen ja dialogien soljuvaa ykseyttä, murteiden taitavaa käyttöä, mielenkiintoista historiaa, uljasta utopiaa, kauhua, huumoria. Kirjo oli hyvinkin laaja. Valtaosa teksteistä oli sidoksissa Suomen itsenäisyyden historiaan. Tähän vaikutti osaltaan Suomi 100 –juhlavuosi. Valinta ei ollut kovin helppoa” –  kertoo valitsija, näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Seppojuhani Ruotsalainen

Vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon saajaksi valikoitui
Teatteri Kyröön näytelmä VAPAUDEN HINTA.

Näytelmä sai ensi-iltansa Teatteri Kyröössä Isossakyrössä marraskuussa 2017. Käsikirjoitus Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia. Ohjaus Eija-Irmeli Lahti.

”Voittajatekstin ansioksi voisi ensiksi mainita aiheen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.
Eletään vuosikymmenen vaihdetta 1917-1918. Tapahtumapaikka on Tervajoen rautatieasema ja sen ympäristö. Vapaussota sotkee ihmisten arkipäivää. Ihmiskohtalot tuodaan vaikuttavasti esille näytelmän edetessä. Raakuuksilla ei mässäillä. Näytelmän dialogi on todella ammattitasoista ja murteen käyttö hienoa. Teksti etenee toiminnallisen kerronnan kautta, joka on antanut ohjaajalle hyvän lähtökohdan rakentaa isot ja vaikuttavat kohtaukset draamalliseksi ykseydeksi. Mahtipontisten laulujen käyttö entuudestaan lisää tekstin vaikuttavuutta.
Näytelmässä seurataan kolmen perheen elämää: pyykkipoikatehtaan väkeä, kauppiasperhettä ja työläisperhettä. Näytelmän roolihahmot kuvaavat erinomaisella tavalla aikakauden ahdinkoa ja pyrkimystä rakentaa tulevaisuuttaan kireässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.
Mielestäni tämä näytelmäteksti täyttää ne vaatimukset, jotka asetin etukäteen kriteereiksi alkaessani lukea tekstejä. Siinä on yhteiskunnallisesti koskettava aihe, selkeä kerronnallinen juoni, uskottavat roolihahmot, draaman rakenne, selkeät kohtaukset, tunteisiin vetoava musiikki.”  –  perustelee valitsija Seppojuhani Ruotsalainen.

Trailerin Teatteri Kyröön esityksestä voit katsoa täällä (avautuu uuteen ikkunaan).

 

Vapauden hinta Kuvaaja Pasi Suokko