Koronan kurittamana uuteen vuoteen

Vuosi alkoi alakuloisissa tunnelmissa, uusia rajoitustoimia sisäistäen ja toimintaa uudelleen järjestäen. Suunnitelmat menivät uusiksi, jälleen kerran, mutta päällimmäisenä kaikesta on kuitenkin suuri huoli harrastajateattereistamme. Tilanteet muuttuivat yllättäen, varautuminen oli käytännössä mahdotonta, saatikka uuden suunnittelu. Kuinka teattereidemme talous kestää jälleen tämänkin kolauksen?

Alkuvuoden tärkeimmät tehtäväni ovatkin olleet vaikuttamis- ja edunvalvontatehtävät harrastajateatterikentän eduksi. Suurimmaksi haasteeksi tuntuu muodostuvan käsitys harrastajateatterista. Harrastajateattereita on moneen lähtöön, osa isompia ja osa pienempiä. Mutta suurin osa työllistää joko välillisesti tai suoraan satoja teatterialan ammattilaisia. Viime vuoden kyselyn mukaan vuonna 2019 ht-kentällä maksettiin palkkoja teatterialan ammattilaisille yli 4 000 000 euroa. Se on vaikuttava summa jonka poisjäänti tuntuu myös ammattilaisten taskussa. Harrastajateatterit ovatkin aivan ainutlaatuinen toimintamalli, jossa teatterin arjen pyöritys hoituu usein talkooväellä, mutta produktioihin saatetaan palkata useampikin ammattilainen. Teatterin ylläpito myös maksaa, vuokrat, materiaalit ja juoksevat kulut. Siksipä myös harrastajateatterit tarvitsevat yhteiskunnan taloudellista tukea selviytyäkseen rajoitustoimista.

Suomalaisten arvoasteikossa työnteko ja sitä myötä myös talous, ovat perinteisesti olleet korkealla. Siksi usein talousasioissa myös harrastajateattereiden työllistävää vaikutusta painotetaan. On kuitenkin muistettava missä teatteriharrastuksen todellinen arvo sijaitsee. Teatterin, ja ylipäänsä minkä tahansa kulttuurin harrastamisesta on useiden tutkimusten mukaan hyötyä yksilön lisäksi myös yhteisölle laajemminkin, sillä kulttuurin keinoin voidaan lisätä sosiaalista ja kulttuurista pääomaa. On myös osoitettu, että oman luovuuden toteuttaminen ja osallistuminen yhteiseen toimintaan, vaikuttavat kokemuksiin terveydestä ja hyvinvoinnista.

Useiden tutkimusten mukaan kulttuuriharrastuksista on löydettävissä ainakin neljä ihmisen hyvinvointiin vaikuttavaa elementtiä. Ensinnäkin siitä saa elämyksiä, jotka virkistävät elämää. Toiseksi kulttuuritoiminnalla on todettu yhteys parempaan koettuun terveyteen ja hyvän elämän kokemuksiin. Kolmanneksi kulttuuritoiminta synnyttää yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat hallitsemaan elämää paremmin. Neljänneksi kulttuuritoiminta lisää viihtyvyyttä ja kauneutta elin- ja työympäristöissä.

Kaikenlaisen kulttuurin keinoin voidaan siis lisätä ihmisten onnellisuuden ja merkityksellisyyden tunteita, aktivoida ihmisiä etsimään uusia kokemuksia sekä pitämään mielensä virkeänä. Harrastus myös tukee ihmisten elämänhallintaa sekä mahdollisuuksia luoda uusia ihmissuhteita ja verkostoja. Siis kaiken kaikkiaan parantaa koettua fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja näin ollen viime kädessä myös pidentää elinikää. Teatteriharrastukselle ominainen sosiaalinen osallistuminen ja kokeminen yhdessä muiden kanssa on nähty erityisen vaikuttavaksi. Tämä näkyy myös uusimmassa Repliikin verkkoartikkelissa, missä on haastateltu kymmentä harrastajateatteria koronan vaikutuksista. Pääset lukemaan artikkelin tästä: Repliikki 1/2022

Taiteen vapaus on Suomessa perusoikeus. Siihen kuuluu oikeus sekä tehdä taidetta että esittää sitä. Siksipä jatkammekin liitossa päivittäistä työskentelyämme tämän perusoikeuden toteutumisen eteen.

Sanna Saarela
Toiminnanjohtaja
Suomen Harrastajateatteriliitto
TAKAISIN SHT BLOGI -PÄÄSIVULLE