HARRASTAJATEATTERIALAN TUTKIMUSTYÖ

Suomen Harrastajateatteriliitto toimii toimeksiantajana korkeakoulututkintojen opinnäytetöissä, ja osallistuu  teatterialan tutkimustyöhön.

Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys

Kansalaisfoorumi, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Puhallinorkesteriliitto ja Kansalaisareena ovat tehneet yhteistyössä selvityksen kulttuurin harrastamisen koetuista vaikutuksista keväällä 2022. Selvityksessä luotiin uusi mittaristo syväluotaamaan kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön viidestä eri näkökulmasta: fyysisestä, psyykkisestä, oppimiseen liittyvästä, sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksen näkökulmasta.

Selvitykseen osallistui yli 1300 vastaajaa ympäri Suomen eri harrastusaloilta ja ikäryhmistä. Mukana on teatterin, tanssin, sirkuksen, musiikin ja kuvataiteen harrastajia. Selvityksessä käy ilmi, että kulttuurin harrastamisella on suuria vaikutuksia harrastajien elämään.

Lataa selvitys itsellesi täältä

 

Toimeksiantotutkimuksena valmistuneita opinnäytetöitä:

 

Kohti tehokkaampaa myyntiä ja asiakaspalvelua verkossa: kooste verkkokauppa-alustoista harrastajateattereille

Laine, Annamaria (2023)

Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin harrastajateattereille sopivia verkkokauppoja lipunmyyntiin. Tilaajana työssä toimi Suomen Harrastajateatteriliitto, jolla on jäseninään lähes 500 harrastajateatteria.

Verkkokauppa on vakiinnuttanut asemansa Suomessa. Digitalisaation myötä ammattiteattereissa hoidetaan lipunmyyntiä sähköisiä kanavia pitkin yhä enemmän ja asiakkaat ovat tottuneet ostamaan lippuja teatteriin verkkokaupasta. Myös monet harrastajateatterit ovat ottaneet jo verkkokaupan käyttöönsä, mutta vielä on monia pieniä harrastajateattereita, joilta lippuja näytöksiin voi ostaa vain teatterin ovelta. Niiden voi olla kuitenkin hanakalaa valita omaan toimintaan sopiva ja kustannustehokas verkkokauppa-alusta. Tähän tarpeeseen lähdettiin tekemään vertailevaa koostetta verkkokaupoista.

Työn teoriaosuudessa käsitellään verkkokauppaa yleisesti sekä verkkokauppaa Suomessa, verkkokaupan asiakasymmärrystä sekä monikanavaista myyntiä. Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin kyselyitä ja dokumenttianalyysiä. Ensimmäinen kysely tehtiin suomalaisille harrastajateattereille, josta saatujen vastausten pohjalta tehtiin toinen kysely pääosin lipunmyyntiin keskittyneille verkkokauppa-alustoille. Kyselyvastausten lisäksi tehtiin dokumenttianalyysi, jossa tutkittiin kyselyyn vastanneiden verkkokauppa-alustojen verkkosivuja. Puuttumaan jääneitä tietoja täydennettiin sähköpostiviestein.

Työn tuloksena syntyi vertaileva kooste verkkokauppa-alustoista harrastajateattereille. Koosteessa on mukana 13 eri verkkokauppa-alustaa, joista 11 on erityisesti lipunmyyntiin keskittyviä alustoja. Koosteessa on kolme eri taulukkoa, joissa tuodaan esiin alustojen teknisiä ominaisuuksia, apuvälineitä myyntiin teatterin ovella, alustojen hinnoittelua sekä asiakaspalvelu- ja maksutapavaihtoehtoja. Koosteen tekstiosassa kerrotaan jokaisen verkkokauppa-alustan erityispiirteistä siitä, kuinka alustan saa käyttöönsä ja miten se toimii käytännössä, miten sen kautta voi viestiä asiakkaille, miten sitä voi käyttää teatterilla ovimyyntiin ja mitä lisäominaisuuksia sillä on. Jokaisesta alustasta on myös erikseen nostettu esiin teknisen tuen saatavuus sekä lisätiedot alustan hinnoittelusta.

Tutustu tukimukseen tarkemmin täällä: https://www.theseus.fi/handle/10024/811639

Koonti verkkokaupoista löytyy täältä: Verkkokauppakooste harrastajateattereille

 

Markkinointi harrastajateatterikentällä – kuinka tavoittaa katsojat? -opinnäytetyö

Juvonen, Janita (2023)

Tämä opinnäyte käsittelee markkinointia harrastajateatterikentällä ja sen tarkoituksena on selvittää, millä tavalla markkinointi tavoittaa katsojat parhaiten. Opinnäytetyössä määritellään markkinointi, markkinoinnin sekä mainonnan ero ja käydään läpi teatterimarkkinoinnin piirteitä. Työssä käydään myös läpi mitä on harrastajateatteri, mikä on kentän volyymi ja sen vaikutukset hyvinvointiin ja ympäristöön.

Markkinointi on erittäin tärkeää harrastajateattereissa, jotta kenttä pysyy aktiivisena ja ihmisten tietoisuudessa. On tärkeää myös, että ihmiset käyvät esityksissä ja tuovat näin lipputuloja teattereille, sillä useimpien teattereiden budjetit rakentuvat sen tulovirran ympärille.

Opinnäytetyötä varten on toteutettu markkinointiin liittyvä kolmen kysymyksen kyselytutkimus Suomen Harrastajateatteriliiton pisteellä vuoden 2023 Matkamessuilla. Kyselytutkimuksen tulokset analysoidaan opinnäytetyössä, ja niiden pohjalta tehdään johtopäätökset, miten harrastajateattereiden kannattaa markkinointia suorittaa.

Kyselyn perusteella harrastajateattereiden kannattaa luottaa mainonnassa ja markkinoinnissa omiin nettisivuihin, aktiiviseen sosiaaliseen mediaan sekä ihan perinteiseen lehtimainontaan.

Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusta sekä jonkin verran havainnointia. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Suomen Harrastajateatteriliitto.

Tutustu tukimukseen tarkemmin täällä: https://www.theseus.fi/handle/10024/795730

 

 

Kun tiimi pelaa voittaakseen – ei välttääkseen häviön: aikuisten teatteriharrastajien psykologisen turvallisuuden kehittäminen laulutaitoa kehitettäessä ammattimaistumaan pyrkivien harrastaja-teatterien musiikkiteatterituotannoissa -opinnäytetyö

Hoikkala, Sirkku (2022)

Työ tutki aikuisten teatteriharrastajien psykologisen turvallisuuden kehittämistä laulutaitoa kehitettäessä ammattimaistumaan pyrkivien harrastajateatterien musiikkiteatterituotannoissa. Tutkimuskysymys oli: miten em. ympäristössä voi kehittää psykologisen turvallisuuden kokemusta? Työ seurasi Amy C. Edmondsonin määritelmää, jota myös Työterveyslaitos käyttää: psykologinen turvallisuus on yhteisössä jaettu käsitys siitä, että virheiden tekeminen on turvallista ja jokainen voi olla oma itsensä. Omien ajatusten ääneen sanomonen on turvallista. Teema on kulttuurialalla tärkeä ja ajankohtainen ja kulttuurituottajalle on hyötyä tuntea psykologisen turvallisuuden merkitys ja dynamiikka.

Tutkimuksen metodologia oli kvalitatiivinen, fenomenologinen, fokusryhmäkeskustelu. Tutkimus sisälsi myös kahden olemassa olevan psykologista turvallisuutta kehittämään luodun turvaohjeen sisällönanalyysin, mikä muodosti oman kokonaisuutensa. Ryhmäkeskusteluilla saadun aineiston analyysi oli pragmaattinen, tekstilähtöinen analyysi. Aineiston rinnalla käytettiin Edmondsonin teoriaa, joten päättely oli abduktiivista. Keskusteluihin ja haastatteluun osallistuneille ei annettu pohjamateriaaliksi Edmondsonin psykologisen turvallisuuden määritelmää, vaan keskustelu käytiin laulutaidon kehittämisen ja teatterin näkökulmasta. Vasta analyysivaiheessa käytettiin Edmondsonin teoriaa. Lopputulos oli, että empiria ja teoria tukivat toisiaan täydellisesti. Virheiden tekemisen pelko nousi vahvasti esiin keskusteluissa ja juuri se on myös psykologisen turvallisuuden määritelmän ytimessä.

Tutkimuskysymyksen vastaus jakautui kolmeen osaan: minätarinaan, tiimiin ja johtajuuteen. Näitä kaikkia tarvitaan, jotta psykologisen turvallisuuden kokemus paranee. Ne kuuluvat holistisesti yhteen. Tutkimuksesta syntynyt konkreettinen kehittämistyökalu oli Suomen harrastajateatteriliiton Repliikki -verkkojulkaisun numeroon 4/22 tehty artikkeli ”Psykologisen turvallisuuden kolmisäikeinen palmikko”.

Tutustu tukimukseen tarkemmin täällä: https://www.theseus.fi/handle/10024/784006

 

”Tunneäly johtajan työssä : Näkemyksiä teatteriohjaajan esitysprosessin johtamisesta” -opinnäytetyö. 

Saarinen Mari (2020)

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kuinka teatterin harrastajat näkevät esitysprosessin johtamisen vaikuttavan onnistumisen kokemuksensa syntymiseen. Tutkimuksen tutkimuskysymys oli ”Miten esitysprosessi tulisi harrastajateatterissa johtaa, jotta teatterin harrastaja kokee onnistuvansa?” Tutkimuksella haluttiin auttaa ohjaajia johtajina ymmärtämään harrastajateattereiden ohjaamisen erityispiirteitä paremmin, ja näin kehittää sekä parantaa ammattilaisten ja harrastajien välistä yhteistyötä harrastajateatterikentällä, sekä avata polkua jatkotutkimukselle aiheeseen. Tutkimuksen muoto on laadullinen suuntautuen fenomenografiaan. Tutkimuksen teoreettisenä viitekehyksenä oli tunneälyn merkitys johtamisessa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla.Teoreettiseen viitekehykseen peilaamalla selvitettiin mikä on tunneälyn merkitys esitysprosessin johtamiselle. Tutkimuksen tuloksena voidaan tulkita, että haastateltujen käsitys onnistumisen kokemukseen vaikuttavista ohjaajan ominaisuuksista koostuivat avoimuudesta, tasapuolisuudesta, tunneälykkyydestä sekä kontekstin ymmärtämisestä. Onnistuneeseen esitysprosessiin haastateltavat toivat esiin huomiota esitysprosessin vaiheissa erityisesti liittyen roolitukseen, aikatauluttamiseen, tekniikkaharjoituksiin, palautteen saamiseen ja henkilöohjaukseen. Johtamisen malleissa haastatteluaineistossa tuli esille myös aikaisemmin esimerkiksi ammattiteattereissa tutkittu ristiriitaisuus, joka vallitsi yksilöjohtamisen ja jaetun johtajuuden mallin välillä. Tunneälykäs johtamisen malli oli esitysprosessin ohjaajalle johtajana toivottu harrastajateatterissa.

Tutkimukseen voit tutustua tarkemmin täältä (linkki avautuu uuteen ikkunaan)