Kannanotto 23.2.2021
HARRASTAJATEATTERIT TARVITSEVAT APUA
Koronaviruksen nostattama aalto pyyhkäisi rajusti harrastajateatterikentän ylitse jo viime keväänä. Sen jälkeen teatterit ovat noudattaneet kuuliaisesti ohjeita ja pysytelleet pinnalla kuka milläkin pelastusrenkaalla. Nyt ei monellakaan näy enää kuin nenän pää, jos sitäkään. Tarvitaan isompia toimia, jotta ainutlaatuinen harrastajateatterikenttä saadaan pelastettua.
Suomessa on arviolta 700–800 harrastajateatteria, joissa kaikissa on kymmeniä, toisissa jopa satoja harrastajia. Teattereiden talous on lipputulojen, jäsenmaksutulojen ja satunnaisten pienten avustusten varassa. Kun esitystoiminta on pysähtynyt, on myös tärkein tulonlähde menetetty. Taloudelliset menetykset riippuvat teatterin koosta ja voivat olla muutamista tuhansista jopa satoihin tuhansiin euroihin per teatteri. Yhteensä tappiot ovat useita miljoonia euroja. Elämme kriittistä aikaa, ja monet teatterit ovat konkurssin partaalla.
Harrastajateatteritoiminnan merkitys teatterialan ammattilaisille
Suomessa Harrastajateatterit ovat merkittäviä freelancereiden ja teatterialan ammattilaisten työllistäjiä. Harrastajateattereissa kautta maan työskentelee satoja ohjaajia, tuottajia, lavastajia, puvustajia, ym. Harrastajateatterikenttä käyttää ammattilaisten palkkaamisen arviolta reilusti yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Toiminnan jäädyttäminen onkin aiheuttanut suurta taloudellista ahdinkoa harrastajakentällä toimiville ammattilaisille.
Harrastajateatteritoiminnan merkitys
Teatteriharrastus on usein keskeinen osa kaiken ikäisten harrastajien elämää̈. Sen merkitys tänä̈ päivänä̈ korostuu kasvotusten tapahtuvan sosiaalisen vuorovaikutuksen, itseilmaisun sekä̈ monipuolisen ja innostavan toiminnan tarjoajana. Teatteriharrastuksessa yhdistyvät itsensä̈ kehittäminen, unelmat, omien vahvuuksien löytäminen, vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa sekä̈ valinnanmahdollisuus käyttää̈ vapaa-aikaansa mahdollisimman mielekkäästi. Teatteriharrastus voi ehkäistä̈ syrjäytymistä̈, ja heikommassa asemassa oleville siitä löytyy usein keino ankkuroitua takaisin turvalliseen yhteisöön. Näin ollen rajoitustoimilla on merkittävä vaikutus harrastajien kokemaan hyvinvointiin.
Monissa kunnissa paikalliset harrastajateatterit ovat tärkeä osa kunnan kulttuuritarjontaa. Harrastajateatterit ovat kolmannen sektorin toimijoita, jotka tarjoavat kulttuuri- ja harrastustoimintaa usein pientä vuosiavustusta vastaan, monessa tapauksessa täysin ilman yhteiskunnan tukea. Harrastajateatteri osana kunnan kulttuuritarjontaa lisää tutkitusti viihtymistä, hyvinvointia ja elämän mielekkyyttä. Erityisesti kesäteattereilla on paikallisten katsojien lisäksi usein yleisöä myös kauempaa Suomesta, ja tällä on vaikutusta kuntien vetovoimaan ja talouteen.
Pandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi yhteiskunnan avustuksilla on nyt suuri merkitys. Me allekirjoittaneet toivommekin valtiolta nopeita ja välttämättömiä toimenpiteitä harrastajateattereiden ahdingon lievittämiseksi, jotta maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen vahva teatteriharrastus pystytään jatkossakin turvaamaan. On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisia tukimekanismeja tapahtuma-ja kulttuurialalle suunnataan organisaatiomuodosta riippumatta. Harrastajateatterit ovat lähtökohtaisesti voittoa tavoittelemattomien yhdistysten pyörittämiä ja täten liike-elämälle suunnattujen koronatukien ulkopuolella.
Suomen Harrastajateatteriliitto, Sanna Saarela, toiminnanjohtaja p. 050 – 092 8984
Suomen Nuorisoseurat, Annina Laaksonen, pääsihteeri p. 040 726 7450
Työväen Näyttämöiden Liitto, Annukka Ruuskanen, toiminnanjohtaja p. 050 540 3802
